18. luukku: Nollia, pollia ja ninjaklaaneja!

Kun olette selvinneet tästä yliriemukkaasta energiapläjäyssekoilusta niin voitte keskittyä johonkin ehkä vähän asiallisempaan. Puheenvuoro Kenjille!

~

Heipä hei rakas lukijakunta!

Olen Juha, eli paremmin tunnettuna Kenji ja esitin Kurojakia musikaalissamme.

599338_10151041128407505_1658756744_n

Kurojakin rooli oli monella tapaa merkittävä rooli minulle. Siitä lähtien kun muistankaan ikinä, olen aina pitänyt kovasti ninjoista lähes kaikessa mahdollisessa muodossaan. Nuo mustiin pukeutuvat, naamansa hupuilla peittävät, mystiset itämaiset soturit ovat aina kiehtoneet kaikilla mahdollisilla tavoillaan, eikä kyseinen innostus niitä kohtaan ole missään vaiheessa laantunut. Pienenä pihalla leikkiessään tuli olla jokin kankaanpala naamalla ja jokin miekka kädessä. Myös viihdemaailma painottui pääosin näihin piirrettyjen, elokuvien sekä pelejen parissa. Nämä innostukset päätyivät viimein siihen että vuonna 2005 löysin lajin nimeltä Bujinkan Budo Taijutsu, josta voisi sanoa, että lähes kaikki vaikutteet ninjaviihdeteollisuuteen ovat lähtöisinkin. Siitä tekstissä myöhemmin.

Olin yksi päävastaavista taistelukoreografioiden kehittämisessä, ja tähän oli mukava lähteä mukaan tietäen, että porukassa oli paljon innokasta ja valmiita ihmisiä, jotka imevät valmiiksi oppia kuin sienet. Koulussa käydyt näyttämötaistelun tuntien annit, muutamien harrastuselokuvien taisteluiden teko sekä bujinkanin yhdistäminen toi paljon ideoita ja inspiraatiota koreografia-ideoihin. Kun otti perinteikkäistä harjotteista rungot, lisäsi niihin paljon näyttäviä liikkeitä ja yhdisti niihin kevyttä lennokkuutta, saatiin nämä Visan ja Miksun kanssa näyttämään todella upeilta taisteluilta! Kiitos siitä kollegoilleni!

Normaalien taistelulajien ja näyttämötaistelun ero on samanaikaisesti todella iso että todella pieni. Taistelulajeissa opetetaan lähinnä suoraviivaista ja yksinkertaista tekniikkaa, jotta sen tehokkuus saataisiin maksimoitua. Toki on valmiiksi joitakin lajeja, jotka historian varrella ovat alkaneet sillä että ne ovat olleet lähinnä viihdettä, mutta ovat ajan myötä muovattu olemaan tehokkaampia taistelun ja itsepuolustuksen kannalta. On sanottu, että mitä pienempi tekniikka on niin sen parempi, koska tällöin vastustaja ei pysty lukemaan niin tarkasti ja reagoimaan yhtä hyvin. Mutta faktana on, että ihminen on nopeasti oppiva ja adaptoituva olento, joten tällöin on osattava kolikon molemmat kääntöpuolet. Muutoin vastustaja voi helposti oppia toisen taktiikat ja käyttää niitä hyväkseen. Muutos on täten tärkeää, sekä oppimisen että kehittymisen kannalta.

Aiemmin mainitsemassa lajissa jota harrastan, eli Bujinkan Budo Taijutsussa on kyse juurikin siitä, että osataan pysyä tilanteiden tasalla ja pysyä liikkeessä. Bujinkanissa harjoitetaan täten laajalti asioita, joihin kuuluu laaja skaala lyöntejä, potkuja, lukkoja, heittoja, kaatoja, hallintaotteita, aseistariisuntaa sekä aseita (sekä vanhoja perinteisiä, että moderneja). Laji koostuu yhdeksästä ikivanhasta koulukunnasta joista 6 on samurai/jujutsu koulukuntia ja 3 on ninjutsu koulukuntia. Lajimme päämestari Masaaki Hatsumi yhdisti nämä kaikki yhdeksi lajiksi saatuaan näiden kaikkien koulujen sôken (päämestarin) arvot hänen opettajaltaan Toshitsugu Takamatsu senseiltä. Vanhimmat näistä koulukunnista ovat yli 1000 vuotta vanhoja ja ovat siis peräisin Japanin sotakentiltä. Ajan varrella ne ovat muovautuneet paljon, mutta muutoksen kautta vahvistuneet sitäkin enemmän. Tämä on verrattavissa ihmiskuntaan, joka adaptoi itseään lääketieteellä, arkkitektuurillaan sekä taiteella jatkuvasti enemmän nykyhetkeen, ja kehittyy.

Kaikki tämä tieto auttoi minua paljon Kurojakin roolissa ja sen työskentelyssä, sillä nämä kaksi ninjaklaania sotivat juuri näiden ideaalien takia. Muuttuako vaiko ei. Akamen järki alkoi herätä viimein kauan jatkuneesta sodasta ja menneisyydestä nykyisyyteen, kun taas Kurojaki pelkäsi hänen tarkoituksensa katoavan mikäli hän unohtaa vanhat periaatteet. Nämä arvot koituivat loppujen lopuksi hänen ja lukuisten hänen kannattajiensa kohtaloksi.

~

Hyvät joulun tervehdykset Tesshin10000:ilta

toni

Oikean nimeni on Toni ja olin Hopeanuoli!musikaalin toisessa esityskerrassa mukana. Näyttelin siinä Koga ja Tosakoiraa eli en mitää suuria rooleja eikä se haitannut, sillä se on suuri kunnia päästä johonkin näin siistiin musikaaliin mukaan.

No musikaalin jälkeen elämäni on ollut aika tavallista töiden etsimistä/tekoa. Tällä hetkellä olen taas työtön, mutta ei se haittaa sillä olen saanut tehdä paljon sitä mistä minä pidän – nimittäin valokuvaamista. Ja valokuvaamista olen saanut aika paljon harrastaa, sillä olen jo yhdessä aikaisemmassa luukussa mainitun Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n virallinen valokuvaaja.

Olen ollut melkein kaikissa coneissa/tapahtumissa mukana missä Suomen Hopeanuoli-fanit ry on ollut esillä, joten kuvia on räpsitty oikein urakalla. Tulevaisuuden suunitelmistani vielä sen verran, että yritän hakea Tampereelle valokuvaus koulutukseen.

Oikein Hyvää ja Gingaista Joulua kaikille ja olkaa kiltisti

chibi

Ja jotta Kogan pirulaiset eivät saa koko luukkua omakseen, niin Igan ninjat vastaavat tällä:

(Tämän videon jälkeen voitte kuvitella millaista toisinaan lauman harjoituksissa oli…)

… turvallista tiistain jatkoa!

Mainokset

17. luukku: Mistä nämä Pokémonit tulivat?!

598544_4314860908169_2042587295_n

Me taidetaan olla Kurtun (Ben) kanssa kiistatta ne lauman pahimmat Pokénörtit, tai ainakin mitä tulee sen animepuoleen. Pokémon-anime on ollut meille sellainen yhdistävä tekijä siitä asti kun tutustuttiin; yhdessä ollaan kahlattu jokaikinen jakso aina tuonne Best Wishesin alkumetreille asti.

Myös sivutuotteisiin on tullut tutustuttua – esimerkiksi juurikin joululevyyn nimeltä Pokémon Christmas Bash, jossa animesta tutut hahmot lauleskelevat enemmän tai vähemmän tuttuja joululauluja pokésävyisiksi muutettuina.
Siispä koimme, että meidän on jaettava tätä iloa, vähän omalla jokseenkin omituisen sokerihöyryisellä tavallamme :—D

Reta (Akatora)

Ps. Korostan vielä, että tämän ei muuten ole tarkoituskaan olla cosplayta! Vain joulumielistä pönttöilyä kameran edessä.

Laulu / song: ”Christmas Medley” from the album ”Pokémon Christmas Bash”
Noi pöljät / Dudes on the video: Reta (Ash, Meowth, James), Kurttu (Misty, Brock, Jessie, professor Oak)
Vastuuvapaus / Disclaimer: We own nothing. Except the paper masks we made.

(Shortly in English: This is our supposed-to-be amusing version of Pokémon Christmas Medley, made just for fun to be a part of Gin! the Musical’s christmas calendar. It’s definitely not meant to be even close to cosplay. :D)

Rewekin kertoo vähän  taskuhirviöistä!~

rewe-gold-cacnea

Gold cosplayni & itse huovuttamani Cacnea pehmolelu

Reta ja Kurttu eivät kuitekaan ainoita Pokémon-faneja laumassamme ole, höhö!~ Useampi on löytänyt kyseisen animen kautta conit ja nämä harrastuspiirit, joissa nykyään pyörii. Varmasti monille Pokémon on nostalginen sarja, joka pisti monta asiaa alulle.

Itselleni ensimmäinen superfanitus anime oli Hopeanuoli ja kun Pokémon tuli, niin paalupaikka jaettiin kahden sarjan kesken. Siksi jo alkujaan myös Pokémon on ollut ”tästä-pitää-tehdä-jotain” hatussa, josta Hopeanuoli!musikaalinkin idea nostettiin. Samassa hatussa tietenkin ovat lymynneet kaikki lapsuuteni kolme kovaa, eli Hopeanuoli, Pokémon ja South Park. Fanitus kaikkia kolme kohtaan on säilynyt ja tulee edelleen säilymään. Kyllä näistä kahdestakin vielä jossain vaiheessa tulen jotain tekemään, sillä olen jo aloittanut – hups! Spoilers!~ Mutta myös joku poneja sisältävä prokkis on saanut tuulta häntänsä alle… He he!~

Mutta siis nyt nopeasti takaisin Pokémoniin. Itse tykkään kovasti peleistä, enemmän konsolipeleistä vaikka TCG on myös muikeaa (jos olisi random pelikavereita vaan). Hyllystä ”klassisten” poksupelien lisäksi löytyy Mystery Dungeoneita ja olihan mulla tuo Rangerkin. Kannattaa tutustua näihinkin. Allekirjoittanut pitää erityisesti MD-peleistä. Pokémon animen suomidubattu ykköskausi on silkkaa kultaa. Haluaisin sen DVD:llä eli jos joku kuulee, että sitä on niin ilmoittakaa. Vanhat VHS nauhat kun kuolevat aikanaan. ;__; (nauhoitin skidinä jokaisen jakson, koska olin jo silloin paras!) Pokémon mangaa ja pehmoleluja ja muuta löytyy, mutta ei tietenkään vielä tarpeeksi. Ehkä jätän tämän hehkutuksen vain tähän ja liihotan muualle – POKÉMON IS THE BEST 4EVER!

~~~~

PS. Posti on ottanut muutaman hupparipaketin huomaansa!

Jono oli aivan älytön, joten molempiin paketteihin tuli tuherrettua kaikkea sontaa. Pahoittelut näistä ja tässä mahdollinen varoitus etukäteen. Ellei tule jo liian myöhään, hehe. Oli kyllä hieman vaikea piirtää kun siinä oli huppari pehmoilemassa paketissa, mutta rumat nallet ja muut ovat aina mukavia. Kuten myös Amnesia Hopsu… :D ~ Rewe (Smith)

20121215_141948

amnesiahopsu

Menkää kaappiin piiloon. NYT.

10. luukku

Ilmettä enemmän, derppausta lisää ja kaikki pöhkömmän näköiseksi! – ONNISTUU!

Kuvan kuvasi CosplayGaalassa: Esa Ala-Petäys

Kuvan kuvasi CosplayGaalassa: Esa Ala-Petäys

”Derp”-kuvista tunnettu laumammederppaa myös vähän videolla. Ja muutakin randomia on saatu videolle harjoituksista ja muistakin peiton mutkista. Mutta mitä ihmettä? Saanen tämä luukku valoittaa jotain hulvattomuuksia ja outoja juttuja & tarinoita ja ihan perusmeininkiä.

Lue loppuun

8. luukku

Johnyn_jouluterveiset

Aatoksia sarjakuvan takaa… by. Dinotski

Mä muistaakseni löysin ton vuos sitten ja pulpahti lapsuusmuistot mieleen.
Mä joskus lapsena himosin tollast roboraptoria ku ne oli yhes vaihees muodissa tollasset ns. virtuaali möröt (jotka liikkuu ku ne havaitsee liikettä) mut ne oli ihan törkeen hintasia silloin enkä saanu sellast. Sit joskus ku pyörin kavereitten kanssa kirpparilla ni havahduin ja jäin tuijottamaan yht koria missä oli tollai roboraptori 50 sentillä.

wut___by_metanemesisdarkrai-d4p34ke

Kenraali Grievous vähä ratsastelee mun roboraptorilla. :’D Siitä riitti kyl paljon hupia.

***

LISÄKSI!

Hopeanuoli!musikaalin piirustuskilpailun voittaja:

RH, 17v.

gng_the_musical__contest__by_RH__

(Kuva avautuu klikkaamalla suuremmaksi uuteen välilehteen/ikkunaan!)

Onnea RH! Sinulle lähtee pian postissa Hopeanuoli!musikaali huppari kokoa S. (Toivotaan vaan ettei jouluruuhkat ole kovin pahat!) Voittaja kuva sai 127 tykkäyystä eli ääntä. Muut kilpailupiirustukset löydätte täältä! Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille sekä kilpailutöitä äänestäneille.

PS. Eilen postissa näytti tältä (huomaa vuoronumero 103 ja taulussa numero 40)! Joten ihan heti jos ei saada postiin, niin pahoittelut. ^__^”’

77058_10151285978233630_1004236323_n

6. luukku: ”Suomen ja Japanin välinen silta”

hyvasuomi

Japanissa julkaistu SHUEISHA REMIX sisältää Hopeanuoli-mangan lisäksi jotain muutakin. Nimittäin extrasivuja, jotka varmasti lämmittävät myös lukijoita Japanin ulkopuolella – eteenkin täällä Suomessa. Vuf! Koska kaikki emme osaa japania niin hyvin, että näiden sivujen sisältö aukenisi, niin nyt meillä onkin ilo jakaa sisältö kahdella kielellä (japanin lisäksi) suomeksi & in english! Toivottavasti tämä riemastuttaa teitä ja kiitokset ihanille kääntäjillemme! You’re the best!

Lisäksi tietenkin: Rauhallista Suomen Itsenäisyyspäivää 6.12.2012! ♥

gingamanga

ginga-kaannos-numeroituKäännös suomeksi: Pyry Kontio, english version: Myy Lohi

1: The Warriors of Ouu of Finland
2: Takahashi Yoshihiro’s traveling journal from Finland, and a coverage of signing events
3: Far from Japan, on the east end of the Nordic countries – there lies Finland. Last autumn enthusiastic fans invited Takahashi for a visit, and he set off towards Finland. We heard there was going to be some signing events as well, so Smith and I snuck aboard!
4: After a 10-hour flight, we arrived in the capital city, Helsinki!
5-6: A bridge between Finland and Japan!!
7: Is Takahashi nervous…!?
8: A swarm of interviewers was waiting for Takahashi in Finland! Television and radio journalists came to chat on after another, and their stories made even the big media. The beloved Ginga anime series remains widely popular even after 20 years!
9: Ooh! Takahashi is being interviewed for television? He’s the main attraction, as expected!
10: Not only Takahashi! The popularity of the Ginga manga itself beats even that of the Moomins!
11: Really, woah!! That means that I, too, would be surrounded by ladies in Finland! Nhihihi…
12: It would be great if all the interviewers would join our cause and spread the story of our battles!
13: Whaa, I’m supposed to ask them? Why do I always get stuck with jobs like this, waah…
14: Gin and Smith’s great discovery!
15: Hey Gin! Look at that one! It’s fluffy all over! Awesome! It has been dogified from head to toe!
16: Warriors of Ouu in both mind and body…?
17: Attending a signature line in a costume like that… it’s a true fan all right. It looks like it could jump right aboard the plane with Takahashi! Why don’t you invite them to Ouu!
18: The Ginga fever in Finland is even hotter than in Japan? Warriors of Ouu in Japan, we mustn’t lose!
19: Come to Japan one day!
20: Wuf! (I certainly will!)
21: Excitement corner
22: A passionate fan-made show: a Ginga musical!!
23: The anime and roleplaying convention Tracon VI was held in the second largest city of Finland, Tampere. Even Takahashi himself attended the fan-created musical play!
24: Let’s all howl together immersed in our roles!

Runo’s opinion?

runomanga1

runomanga2

runomanga3

PS. Musikaalistamme tulee maininta johonkin suomeksi julkaistavaan Weed-pokkariin. Silmät auki! c: